tiistai 30. kesäkuuta 2015

13-veen syndet piknikillä

Kuinka en oo aiemmin tajunnut miten ihanan rentoa ja hauskaa on viettää kesäiset synttärit piknikillä? 
Kertakaikkiaan nerokasta <3 Mukaan pakattiin huolella (lapsityövoimalla) valmistellut eväät, vilttejä, termarikahvit ja pillimehuja. 
Huoletonta yhdessäoloa, hyvää napsittavaa, ilman mitään stressiä siivoamisista tms. 

Herkkuina meillä oli:
-suolaisia coktailtikkuja (nakit, lihapullat, palvikinkku, juusto, kurkku)
-kirsikkatomaatteja
-makeet tikut (vihreitä viinirypäleitä, punaisia viinirypäleitä, vesimeloni)
-erilaisia pikkuleipiä
-susu-paloja
-pikkupullia
-suolakeksejä
-tuorejuustoja
-pillimehuja
-kahvia (hoksattiin että meillä ei ole tarpeeksi isoja termareita joten vuokrasimme termarit kahveineen Cotton clubilta. 2 isoa termaria yht 15e. Ei paha mun mielestä!!)




Tässä todistusaineistoa lapsityövoimasta :D Naapurintyttökin palkattiin (napsimispalkalla) mukaan talkoisiin ;)




Ja tunnelmia bileistä hietskussa.. Rentoa ja huoletonta yhdessäoloa, just synttärisankarin näköiset juhlat <3 Lapset saivat juosta, tanssia, pomppia, laulaa, nauraa ja pöhköillä just niin paljon kun halusivat ja jaksoivat, ei tarvinnut sanoa että "ei noin kovaa" tai "pikkusen hiljempaa".. :D









Piknikin jälkeen lapset pulahtivat vielä mereen uimaan. Kyllä tuli uni pikkusille kun päästiin kotiin :)  <3 


Me saatiin kyllä kipinää nyt "piknikkeillä" ihan urakalla :D 
Otan mielelläni vastaan hyviä ja helppoja naposteluvinnkejä!!  

Terkkuja
Nadja

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Perhepalaveri, for real :D

Eilen sunnuntaina pikkusten käytyä nukkumaan, pidettiin keskusteluhenkinen perhepalaveri meidän olkkarissa. 
Teemana :LÄÄVÄISYYTTÄ VASTAAN, YHTEISTYÖLLÄ HOMMA HOITUU!
(mistä kaikki sai alkunsa, lueppa hätähuutoni täältä )

Aluksi käytiin läpi mitä me vanhemmat toivomme lapsilta, että kaikilla olisi viihtyisämpää kotona. 
Kuva puhukoon puolestaan:



Lopuksi sovittiin vielä lasten osallistuminen viikoittaiseen siivouspäivään, kaikki saivat itse valita itselleen sopivan työn. (huomaa poikien OMAEHTOISET valinnat :D ) 
Lisäksi lapset lupautuivat tarvittaessa hoitamaan tiettyjä juttuja:



Ja se porkkana!! Sovittiin että kun hommat hoituvat sovitulla tavalla, lapset tienaavat sillä taskurahaa. Joka toinen viikko (Rasun ja Maijan kotiviikonloppuna) lapset saavat lauantain siivoilujen jälkeen , kukin 10e. Summa oli lasten itse-ehdottama ja mun mielestä varsin kohtuullinen :)

Saa sii ny kuis meijän käy! Lupaan päivittää ekan viikon koettelu-koosteen ensi viikolla. Wish me luck <3 

Haha, pitäsiköhän oikeesti ostaa uusia magneetteja :D :D 
Kiitos kaikille hyvistä vinkeistä ja omakohtaisista kokemuksista !!
Terkkuja 
Nadja

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Mussunmussun :)

Meidän Mimosa 2v2kk on aikamoinen tissinmussuttaja vielä. 
Tossa keväällä tissittely oli kuitenki rajoittunut hyvin vaan aamuun/aamuyöhön ja mielessäni teinkin jo luopumistyötä kun tosiaan alkas näyttään siltä että homma pikkuhiljaa hiipuu.. Mutta kun ei :D 
Nyt on tässä ihan parin viime viikon ajan alkanut taas vaatia tissiä jopa päivisin (kun ollaan kotona). En oikeestaan nää syytä miksi en voisi imettää myös päivällä mutta jotenkin tuntuu nyt taantumalta tämä. Oon tietysti (lepsu kun oon) antanut Mimolle rintaa oikeestaan aina kun on halunnut, jos tilanne on muuten sopiva :) . 
Ei vaan voi kieltäytyä kun toinen kattoo niin nätisti suoraan silmiin ja lirkutellen sanoo "Saako? tissiä?" Ja kun saa myöntävän vastauksen niin "Kiito äiti, iana kuuta <3".. 

Vuosi sitten näihin aikoihin muistan aatelleeni että lopetetaan tuo tissittely sitten syssymmällä.. Ja tässä sitä ollaan! Syssymmällä sitte.. ;) Maybe :D





"Namitissinassu, meidän pikkusisko hassu,
rakkaudesta sulostunut, suukoista söpöstynyt <3
Kaikkien oma lempivauva, Mimosa-neiti aurinkoinen
Laulaen, tanssien kesäniityllä kukkasia poimien
Namitissinassu, meidän pikksusisko hassu,
Mimosa- tyttö kultainen <3"

Kuinka teillä on muilla on tissittelyt loppuneet? Lapsen omassa tahdissa, suunnitelmallisesti?

Terkkuja
Nadja

lauantai 27. kesäkuuta 2015

Synnytystarinani 13 vuoden takaa

Tänään on meidän Rasmuksen päivä! Ihana esikoiseni syntyi aikalailla tasan 13 vuotta sitten Vaasan Keskussairaalassa.
Halusin mennä muistoissani taaksepäin ja päästä hetki hetkeltä kiinni siihen maailman ihanimpaan, mullistavimpaan hetkeen <3

13 vuotta sitten, minä 20-vuotias Nadja heräsin äidin luona klo 05.00. Tiesin heti että "tää on nyt sitä". Supistukset tuntuivat alaselässä kiristävinä, sykkivinä ja aaltomaisina. 
Olin niin onnellinen jokaisesta supistuksesta joita kellotin keittiön seinäkellosta. Kyllä vaan, kuin oppikirjoista viiden minuutin välein n. 40 sekunttia kerrallaan. 
Siistii! Tästä alkais mun elämän mullistava päivä! Supistukset olivat todella säännöllisiä ja kuljeskelin koko aamupäivän ympäri kämppää, supistusten tullessa menin kontalle ja pyöristin selkää, se helpotti ja tunsin olevani hyvä ja aktiivinen synnyttäjä :) Olin tilanteen herrana :)

Klo 12 aikaan päätettiin äidin kanssa että lähdetään Vks:ään tsekkaamaan tilanne. Ja siis tosiaan mulla oli äiti synnytyksessä tukihenkilönä. Se tuntui silloin parhaalta ja luontevimmalta ratkaisulta. 
Sairaalaan mentiin iloisin avoimin mielin. Pysähdyttiin vielä matkalla ostamaan Menthoksia "synnytyskarkeiksi" :) Oli muuten ihan kiva kun sai synnytyksen lomassa vähän imeskellä raikkaita karkkeja!

Sairaalaan tultaessa olin 2cm auki ja kohdunkaula kokonaan hävinnyt. Muistan odottaaneeni enemmänkin "tulosta" mutta tästä olis hyvä jatkaa :)
Päästiin heti synnärin puolelle ja kivunlievitykseksi valitsin ammeen. Se oli ehkäpä ainut asia jota olin etukäteen suunnitellut synnytystä varten. 
N. tunnin verran jaksoin köllötellä lämpöisessä ammeessa, mutta lopulta tuli supistuksista ja liian lämpimästä vedestä (Säädin sitä itse lähes kuumaksi) huono olo. 

Tässä vaiheessa alkoi olla jo tukala fiilis ja kun kätilö kertoi kohdunsuun olevan 5cm auki ja ehdotti kalvojen puhkaisua + kohdunkaulanpuudutetta, olin hyvinkin vastaanottavainen :)
Kalvot puhkaistiin saman tien ja samaan hengenvetoon kätilö totesi että saapi nähdä onnistuuko puudutteen laitto! Kohdusuu avautui siinä  rytäkässä heti 8 cm:iin. 
Pikkasen muistan hätääntyneeni, ei jumaleissön!! äkkiä nyt ne piikit sinne vaan!!
Puudute onnistui ONNEKSI täydellisesti, Mikä autuus ja ihanuus, ei mitään kipua! Tunsin vain kun vatsa kovettui tasaisesti.
Muistan pyytäneni kätilöltä ruokaa, hän kohteliaasti tokaisi että nyt et kyllä ehdi syömään :D Mutta hän kipaisisi vessassa ja sen jälkeen katsottaisiin saako alkaa valmistella ponnistusvaihetta.

Juuri kun parka pissahätäinen kätilö oli astumassa ulos salista tunsin että nyt "se" vaan tulee! Jos ihmisen ilme kertoo enemmän kuin tuhat sanaa niin voisin veikata että tämä <3nainen<3 oli jopa näreissään :D Mutta minkäs sille voi! 
Ei muuta kuin sukanvarsista kii (niistä ihanista sairaalan lötkösukista) ja ponnistamaan. 
Tää oli mulle ehdottomasti synnytyksen tukalin vaihe, pieniä perkeleitä pääs kyllä suusta ja viimeisenä muistan huutaneeni että nyt lähtee taju.. 

(klo 17.05 ) Ja siinä se sitten oli <3 <3 5minuutin ponnistuksen jälkeen maailman ihanin, täydellisin poika , 50cm ja 3660g täyttä rakkautta <3 
Olin ihan eufoorisessa epätodellisessa olotilassa, tästäkö tää nyt vaan lähtee rullaamaan?
"Ottaako mummi happee?" Kysyi avustava kätilö meidän lakananvalkeelta mummilta :D Tais olla koko toimitus rankempi tukihenkilölle kuin itse synnyttäjälle :) 

Selvisin kolmella tikillä ja synnytyksestä jäi kaiken kaikkiaan hyvä fiilis. 
MINÄ TEIN SEN!! Synnytin maailman suurimman ja rakkaimman ihmeen <3

"Pieni ruttuinen rääpäle rinnalla, yhteisen elämän alku ja juuri, 
Rääpäle on tehnyt äidin. Itselleen turvaksi, tueksi, elämän näyttäjäksi.
Maistellen, leikkien, tutkien. Sylissä, käsi kädessä elämän polkuja tallaten.
Äiti ja lapsi, toisiinsa luottaen"

Tämän päivän tunnelmia, mansikkatorttua ja päivänsankarin coolit lahjat ;)  





Terkkuja
Nadja

perjantai 26. kesäkuuta 2015

Kyttäyskeikalla?

Tiedättehän sen tunteen kun vaikkapa kassajonossa tai katukahvilassa tsiigailee ihmisiä ympärillään ja saa hetkessä luotua päässään muutaman elämäntarinan, ihmisen historian ja identiteetin?
Mä uskoisin että tää on ihan suht normaalia tai sitten mä oon vaan jotenkin kieroutunut tai kaheli?

Siis mä rakastan ihmisiä, ihmisten tarinoita, kohtaloita. Tykkään tutustua uusiin ihmisiin ja kuulla heidän historioitaan ja ihan tavallisia juttuja, erilaisista tavallisista (tai epätavallisista) ihmisistä. 
Oikeessa elämässä harvemmin pääsee vaan silleen toisen iholle että sais kaikista "mehevimmät" stoorit irti, siksi kai tykkään lukea blogejakin kun pääsee vähänniinku nurkan takaa vaklimaan toisten juttuja <3 :) 

Mutta jos mennään asiaan niin mä nautin ihan oikeesti seurata ventovieraiden ihmisten olemista ja käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa. 
Esim. kassajonossa kököttävä vanhempi pariskunta, kuinka he katsovat toisiaan, lastaavat yhdessä maitopurkkia, kahvipakettia ja sen seittemää sorttia bagelsseja hihnalle, ne on varmaan ollut yhdessä jo vähintäänkin 60 vuotta ja niille on tulossa lapset perheineen viikonloppuna kylään, niiden lapset asuu varmaan toisella paikkakunnalla ja näkevät harvoin, ehkäpä ne viettää jopa 60v hääpäivää. He saavat olla onnekkaita kun ovat vielä terveitä ja heillä on toisistaan tuki ja turva.. tarinaa voisin jatkaa loputtomiin :D

Sitten on näitä teinareita jotka tarjoavat provosoivalla käytöksellään aina viihdyttävää kytättävää, ja mielenkiintoisia analyyseja <3 
Uhmaikäiset kingit hiuksiaan repivien vanhempien kanssa, yksinäinen kireekasvoinen vanhapoika, iloinen rehevä kissanainen lierihattuineen ja punahuulineen..
Mielikuvitus laukkaa ja pian kaikki ympärillä olevat ovatkin jo puoliksi vanhoja tuttuja :D 

Tunnen ainakin yhden toisenkin "kyttääjän", meillä on iskän kans tää ihan harrastuksena :D Joskus harvoin kun päästään rauhassa kahestaan johonkin niin saatetaan istua ihan hiljaa keskenämme ja seuraillaan vaan kaikkea ympärillä tapahtuvaa, välillä toki kommentoidaan toisillemme mitä tos naapuripöydäs just sanottiin ja käydään pikaisia palavereja omista näkemyksistä ja analyyseista. 
Aika usein ollaankin samoilla linjoilla mutta joskus ollaankin ihan et "hei, eiku ei nuo oo parisuhteessa, vaan tuo on sen tytär!!" "No eikä oo, se on just vaihtanut nuorempaan ja ne on ny treffeillä.."

Haha, joskus sitä miettii että mitä jos kaikki ihmiset onki samanlaisia, mitä jos mua ja mun käytöstä analysoidaan, mitä minä viestin omalla käytöksellä ja olemuksellani muulle maailmalle?? 
Kuva viimeisimmältä hedelmälliseltä "kyttäyskeikalta" viime talvelta. Käytiin leffassa ja pubissa, ai että kun oli paljo kaikkee matskuu <3 :D :D 

Onko muita elämäntapakyttääjiä <3 ?
Ja pitää vielä selventää että "kyttäily" on nyt tässä tapauksessa mun mielestä ihan positiivinen juttu, mun kyyläsilmä on lähestulkoon poikkeuksetta ystävällinen ja positiivinen.
Ja please, don't take it too seriously ;) haha <3 


Terkkuja
Nadja

torstai 25. kesäkuuta 2015

Kaunis lapseni

Onko kauniimpaa, ihanampaa kuin vastaherännyt unenlämmin lapsi <3

"Vasta herännyt lapseni <3
Posket ja nöpönenu unesta punaiset, 
sängyssä mönkien pienet lämpöiset jarpaat ja tassut,
äitin selkää kutittavat, iskän korviin tarraavat,
pikkusia märkiä pusuja ja hetken pysäyttävä halaus,
pienen oman kullan isoin rakkaus, rakkausmykkyrä äidin sylissä <3
keijupölyn pörröttämät kultaiset hiukset,
niin kissanpennun pehmeät
Kaunein lapseni aamutuimaan, lintusten laulun aikaan
uuteen päivään ihmeelliseen, ihanaan, huolettomaan <3"



Terkkuja
Nadja

Hjälpp!!

Nyt otetaan ilolla ja auvolla vastaan vinkkejä ja neuvoja, kantapään kautta koettuja, toimiviksi havaittuja. Kaikki tipsit kehiin!

Homman nimi on se: 
Nyt kun kesäloma on alkanut ja kaikki ihanat lapset on myös päivät kotona, niin meidän huushollin kotityöt/siivoilut/ruuanlaitot/välien selvittelyt yms on vähintäänkin tuplaantuneet <3 !
Lääväsyys meidän kodissa pääsee rehotukseen n. tunnissa!! jos en oo plokkaamassa, huseeraamassa, käskemässä tai ojentamassa.
Lääväsyydellä tarkotan nyt kämpän totaalikaaosta, lelut levällään, kenkäröykkiöitä, likasia sukkia keittiönpöydällä, kuulokkeita/kännyköitä retajaa sielä täälä, leivän muruja/unohdettuja maitotölkkejä/banaaninkuoria keittiöntasoilla.... 

Jaa ja miksi? 
No ekaks: "enemmänporukkaa=enemmänsotkua" 
ja tokaks: mä en osaa vaatia mun lapsilta osallistumista kotitöihin!! tai edes että he siivoisivat omat jälkensä!! :P
Oon tuhat kertaa yrittänyt kaikenmaailman ryhtiliikkeitä ja suunnitelmia mutta aina ne nuupahtaa ku lehmän häntä. 
Nyt oonkin oikeesti tän himakaaoksen keskeltä päättänyt että asialle on tehtävä jotain. Muuten kasvatan täälä reilua kourallista tulevaisuuden vätyksiä ja lusmuilijoita.
KAUHEETA!

Oon itse saanut lapsena osallistua kotitöihin ja n. 10-vuotiaana mulla oli aina joku oma "pikku nakki" hoidettavana. Ja oon aina myös ajatellut että lapsien tulis osallistua perheen kotitöihin.
Itseä peiliin tässä(kin) on katsominen, mun lapset on onneksi ihan reippaita ja yhteistyökykyisiä (halutessaan!!) , joten oikealla tatsilla meidänkin perheellä on toivoa (ehkä) pelastaa mamsu kotityöburnoutilta!

Oon aatellut tehdä hienon listan johon listaan ikätason mukaisia kotitöitä kaikille lapsille. 
Meillä on siis 13v, 11v, 8v , 4v ja 2v lapset. En toki halua kuormittaa  mun lapsia, mut silleen soppelisti pientä duunia mikä vaikuttaa koko perheen viihtyvyyteen ja vanhempien jaksamiseen :)

Tältä näyttää ELÄMÄSTÄ KULAHTANUT mutsi!! kiehkurat pystys, nenä raadeltu (Mimosa!!), tuhat kotityötä odottaa jalkojen juuressa (ja tässä koneella istuessa röykkiö senku kasvaa :D ) <3 <3 


Otan siis vastaan teidän lukijoiden parhaat vinkit meidän perheelle! ehdotuksia lasten hoidettaviksi kotitöiksi, kaikki apu on nyt tarpeen <3 
Kiitos <3 <3

Lupaan julkaista blogissani valmiin "kotityölistan" ja pääsette aitiopaikalta seuraamaan projektin edistymistä. 

Läävästä terkuin
Nadja

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Nyt se alko! kesä :)

Juhannus oli ja meni, saatiin nauttia auringosta, perheen yhteisestä ajasta <3 Ystävien seurasta, hyvästä ruuasta ja juomasta.
Ja nyt tuntuu että on se KESÄKIN meidät poloiset pohjoisesta löytänyt <3 Tänään oltiin pikkasten kanssa jopa uimassa ja asteetkin kipusivat lähemmäs kahtakymmentä kuin viittätoista. Eikä voi muuta sanoa kuin että jo on aikakin :D 

"Reisien alla pistelevä nurtsi, varpaiden välissä märkä hiekka,
silmät sulkien auringon lämpö poskilla, korvissa lasten hihkuvat äänet.
Vesi väreilee kesän ihanuudesta;
auringon säteet pienillä liplatuksilla tuikkien, 
Meren tuoksuihin sekoittuu kirpeät mansikat, termarikahvi..
Kaloja pyydystävät haaveillaan Onni-Onnellisin ja Minimuikkeli-Mimosa <3"







Kesäterkuin
Nadja




perjantai 19. kesäkuuta 2015

Blogin takana luuraa Napa!

Juhannuksen vietto on lähtenyt meillä rattoisasti käyntiin. Tänään käytiin vielä täydentämässä herkkuvarastoja Prismassa, vaihtoehdoksi sipseille ja namuille:kirsikoita ja mansikoita <3 Ai että kun on ihana napsia :)






Hoksasin myös että olen kirjoittanut blogiani nyt kolmen kuukauden ajan, mutta en ole juurikaan kertonut musta itsestäni mitään. Tässä juhannksen kunniaksi pieni tietopläjäys ja "itseanalyysi" Napasesta :D



"Paljasjalkainen vaasalainen, hiukan hassu, hiukan tuhma, paljon rakastava ja haaveileva.
Innostun asioista, teen asioita, unohdan asioita.

Olen mukavuudenhaluinen, joskus laiska, useimmiten iloinen, jos en ole iloinen olen huonotuulinen. Onneksi vain harvoin!

Olen esteetikko ja täydellisyyden tavoittelija. Omissa raameissani toki :D 
Sisimmässäni asuu boheemi taiteilija <3

Pyrin olemaan kiltti, annan anteeksi (liian) helpolla, haluan ymmärtää ihmisiä, inhoan konflikteja. Tykkään laulaa ja puhua, nauraa ja tanssia. 
En osaa soittaa mitään soitinta. Runoilen omaksi ilokseni ja inspiraatio voi tulla mistä vaan, missä vaan ja milloin vaan. 

Puhun ja ilmeilen ajatuksissani ,tiedostan tämän ja joskus hörähtelenkin itselleni sielä sun täälä <3 :D

Kaikesta huolimatta pidän itseäni suht fiksuna ja norrrmaalina tyyppinä ;)

Semmonen Napa <3"



Terkkuja
Nadja

torstai 18. kesäkuuta 2015

Pojat on poikia!

Kyllä eilinen päivä sai taas pistämään monet lähitulevaisuuden suunnitelmat uusiksi. 
Ja ennen kaikkea pisti miettimään kuinka pienestä täälä kaikki on kiinni <3

Eilen piti siis olla juhannusta valmisteleva keskiviikko ja Maija-mussukan leiriltä palaamisen kunniaksi pienimuotoiset "kotiintuliaiset".
Klo 13, juuri kun olin laittanut Onnin lepäämään, mun puhelin soi ja Rasmus hätääntyneenä kertoi että oli kaatunut pyörällään, ja loukannut käden pahasti. "Rapiksen" mäkeä (tosi jyrkkä mäki jossa porukat mm treenaavat alamäkipyöräilyä) oli tullut Jopolla alas ja siitä tehnyt voltin tai jotain!!
Pikainen tilanteenkartoitus ja päädyin jättämään Emilin "lapsenvahdiksi" Onnille, iskälle soitto että lähtee töistä kotiin. Mimosa autoon ja lähdettiin hakemaan Rasua parin kilometrin päästä. 

Onneksi Rasmuksella oli reippaita ja auttavia kavereita jotka rauhoittelivat tuskaista poikaa kun kurvasin paikalle. Kiitos heille! <3

Reilun viiden tunnin sairaalareissun jälkeen päästiin kotiin Rasun kanssa, solisluun murtuma diagnoosina ja nyt 3vkoa kantoside. Kyllä pisti pojan miettimään.. ei uimista, ei skoottaamista/skeittaamista, tanssimista, pyöräilyä, huvipuistoja...  Jos solisluu paranee hyvin on toki vielä kesää ja seikkailuja jäljellä <3 Toivotaan niin!
Ja onneksi oli "vaan" solisluu mikä meni poikki, ainekset olisi voinut olla vaikka millaiseen katastrooffiin.. 

Alla meidän tunnelmia päivästä, alkoshokista selvittyä oli aikaa "tylsistyä" päivystyksessä <3 :D






Näihin tunnelmiin! Hyvää juhannusta kaikille ja pitäkää huolta toisistanne <3

Terkkuja
Nadja

keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Lasten leikkiä!

Leikki on lasten työtä. Vanha sananlasku, jonka allekirjoitan. 
Leikki on mun mielestä lasten etuoikeus, (saa toki vanhemmatkin leikkiä :D mut you know) ja meidän vanhempien tehtäväksi jää antaa leikille mahdollisuus ja puitteet.  
Leikki kasvattaa sosiaalista älykkyyttä ja kehittää lasta toki monella muullakin tapaa, antaa valmiuksia pärjätä  isojen maailmassa. 



Lapselle pitää antaa aikaa ja tilaa leikkiä. 

Kyllä! Vaikka on kiirettä käydä kaupassa, harrastuksissa, töissä, kylässä yms yms. 
Aikaa pitää löytyä myös ihan rauhalliselle oleskelulle ja kehoittaa lasta leikkimään <3 
Lapsi tarvitsee tilan missä saa ihan rauhassa leikkiä, levitellä leluja, höpötellä juttujansa, lauleskella, tanssia, rakentaa majoja. Mitä ikinä nyt lapsen leikkiin voikaan kuulua. 
Siihen ei tarvita isoja erillisiä leikkihuoneita tai notkuvia leluhyllyjä. Lapsen leikkitila voi olla omassa huoneessa, olkkarissa tai vaikkapa rappusten alla.

Uskon myös että vanhemman kannustava asenne leikkiä kohtaan saa lapsen nauttimaan leikeistään. 

"Menkää leikkimään, mutta olkaa sitten ihan hiljaa, pysykää omassa huoneessa ja ei saa sotkea!!", HUH! 
Oon varmaan itsekin joskus sortunut sanomaan vastaavalla tyylillä, mutta hei! Vanhemman vähättelevä/rajoittava asenne ei voi kannustaa lasta leikkimään. Jos vanhemmat eivät arvosta lapsen leikkiä niin kuinka lapsikaan sitä oppisi arvostamaan?
Lapsista ja leikeistä lähtee ääntä, ja sotkuja tulee. Piste. 
Lapset saattavat tarvita apua leikeissään, varsinkin pieniä lapsia voi jopa "opettaa" leikkimään.
Liika kontrolloiminen ja leikkiin puuttuminen ei mun mielestä kuitenkaan ole hyväksi, lapsen pitää antaa käyttää omaa mielikuvitustaan.
Leikillä ei ole rajoja tai sääntöjä. (nojoo, tottakai normaalit turvallisuus ja käytössäännöt)



Kuinka meillä leikitään?

2-vuotias seurailee paljon isompien leikkejä, kulkee mukana ja osallistuu leikkeihin. 
Itsekseen hoitaa nukkeja, tanssii ja lauleskelee, penkoo lelulaatikoita ja höpöttelee :D Isompien kanssa leikkii pitkiäkin aikoja, itsekseen leikki on vielä suht lyhytkestoista n. 10-30min. 

4-vuotiaalla on jo huimat taidot leikkiä yksin tai kaverin kanssa. Onni saattaa leikkiä itsekseen tunnin verran, isompien kanssa leikit kestää helposti tunteja. Onni leikkii monipuolisesti, esim autoilla, eläimillä, pehmoleluilla, leikkii myös paljon mielikuvitusleikkejä; supersankarileikit, tykkää leikkiä eläintä esim koiraa tai dinoa, kotileikit, lääkärileikit yms.
Ulkona leikkii isompien kanssa pihaleikkejä kuten kirkkistä, pallo kotona yms.

8-vuotias leikkii vielä leluilla. pikkuautoilla, pehmoleluilla, littles pet shopeilla yms. Leikit ovat "huolella rakennettuja" ja voivat kestää jopa päiväkausia :D Onneksi meillä on Emilillä naapurissa ihana leikkiväinen kaveri joten leikkiä piisaa toivottavasti vielä pitkään. Myös mielikuvitusleikit on pop! Ulkona pelaillaan, leikitään ulkoleikkejä ja "hengaillaan" :)

11- ja 13-vuotiaat eivät meillä enää leiki leluilla. Pikkusia leikittävät kyllä <3 ja ulkona pelailevat, leikkivät pihaleikkejä (kirkkis, pallo kotona yms). Kavereiden kanssa hengailevat, pyöräilevät, kuuntelevat musiikkia yms. Leikkiajat ovat jo muistona takanapäin <3 Mutta onneksi perheessä on pikkuisia joiden kanssa voi vielä luvan kanssa joskus heittäytyä leikkiin :)

Tänä aamuna meillä on leikitty nallesairaalaa, kipsattuja nalleparkoja (vessapaperiin käärittyjä) toipuu olkkarin sohvalla rivissä ja äiti-kirurgille on tuotu pari saumasta ratkennutta tyyppiä fiksattavaksi, pääsee taas "käsityöihmisen" taidot oikeuksiinsa :D 



Kuinkas teillä leikitään?

Terkkuja
Nadja

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Riisipuuro riisifrutiksi :D

Maukas perinteinen riisipuuro, ihanan pehmeä iltapala, maistuu myös aamulla tai 
vaikkapa lounaaksi. Meillä syödään sitä muutenkin kuin jouluna :) 
Ja vinkvink, kattilan pohjaan jääneet puurot voi jatkojalostaa vaikkapa riisifrutiksi <3




Uunipuuro siis ei kelpaa meidän porukoille , puuron pitää olla äiteen tunteella tunti veivaama <3 Silloin se on kuulemma just ihanan pehmoista ja hellusen makuista :D 

Puuron perusohje (meillä tehdään tää satsi yleensä kolminkertaisena..) :
3dl vettä
2dl puuroriisiä
1l täysmaitoa
ronski ruokalusikallinen voita
1/2 tl suolaa

-Kuumenna vesi kiehuvaksi, lisää puuroriisi, keitä kunnes vesi on imeytynyt riisehin.
-Lisää maito, VINK! mä tapaan aina esilämmittää maidon kuumaksi mikrossa, muuten menee ikä ja terveys puuroa hämmentäessä :) sekoita kunnes alkaa kiehua!
-Anna kiehua hiljakseen välillä sekoittaen, kunnes puuro on saanut hyvän koostumuksen <3 -Lisää voi tai margariini ja suola
Puuron voi jättää hiukan löysähköksi, kansi päälle ja puuro saa vetäytyä vielä n. puoli tuntia.
Puuro maistuu perinteisesti kanelisokerin kanssa tai vaikkapa marjojen tai hillon kanssa.

Mutta kuinka riisipuurosta tulikin riisifruttia?? (sitä lasten rakastamaa mitä myydään onnettoman pienissä rasioissa (hel)kkarin kalliilla!!)






Meillä jäi eilisestä puurosta n.  8dl riisipuuroa, 
-sekaan vatkasin tölkillisen Flora vanillaa 
-ja päälisiksi mansikkahillo-kiisseli-sekoitusta (hiiloa 60% kiisseliä 40%) 
-ja pirtsakkuutta tuomaan mustaviinimarjoja ja mansikkaa pakkasesta.
Ai kun on hyvää herkkua <3 <3 Emilkin kehui että parempaa kuin kaupan, notietty!! :D




Ps. oikeen kätevä mamsu vois rypistellä riisipuurontähteistä vaikka 
karjalanpirakoita tai kukkosia :)
Terkkuja
Nadja

maanantai 15. kesäkuuta 2015

Loveit- tuote kiireisen kauneudenhoitoon!

Mä olen niin hurahtanut ja  hullaantunut maailman kätsyimpään ja monipuolisimpaan kauneudenhoitotuotteeseen <3 Oioi, täpisyttää oikein :D 



Eikö kuulosta luxukselta että samasta putelista saat mm. 
-kasvovoiteen 
-vartalovoiteen
-kynsinauhavoiteen
-huulirasvan
-"deodorantin"
-hius/hiuspohjan- hoidon
lisäksi tätä ihanaa tuotetta voit käyttää/kokeilla vaikkapa kuiville limakalvoille, ihottumiin psoriasis-iholle. Auttaa myös haavoja sekä alkavaa huuliherpestä paranemaan nopeammin..
Huomioi tämä kaikki siis muunmuassa <3 <3 

Kookosöly <3  se se on<3 


Mun ihana sisko Nora antoi mulle tammikuussa kokeiltavaksi pilttipurkillisen kookosöljyä ja sen jälkeen en ole käyttänyt mitään muita voiteita kasvojen- tai ihonhoidossa. 
Mulla on aikasta herkkä sekä pintakuiva iho kauttaaltaan ja tämä on nyt se JUTTU mitä oon etsinyt koko elämäni.
Kookosöljy on myös todellakin riittoisaa ja helposti imeytyvää, ellei sitä sitten lotraa liikaa (siitäkin löytyy kokemusta :D ja tarinoita !!) . 
Tänään kävin juurikin ostamassa uuden purnukkaisen kotiin, ihan perus tavaratalosta;
400 ml Luomua extra virgin kookosöljyä maksoi n. 8,50e. Ja tästä riittää läträttävää pitkälle syksyyn asti. 





Huom!  Kokeile kookosöljyä rohkeasti myös lapsen kuivalle iholle, pikku-naarmuihin yms. ei ainakaan ole mitään "ylimääräistä" tässä öljyssä.
Lisää huippuja vinkkejä kookosöljyn käyttöön löydät täältä <3.

Ps. takki päällä kesäsäällä, vaikka aurinko paistaakin niin tuuli on aivan sairaan kylmä täälä Vaasassa!
Terkkuja
Nadja

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Rakastan rakastan

"Peittomyttyjen seasta varpailla hipsutellen,
unesta pehmeä ja lämmin iho, suloisen utuinen tuoksu..
Selkään piirtelen suuret kaaret, kynsillä punaisia viiruja
Kaikki haaveet ja unelmat rakkauden karttaan.

Rakkautta eletystä elämästä, vaaleapunaisesta ja purppurasta,

sivaltavista sanoista ja lämpimästä sylistä,
onnen kyyneleistä ja itkupotkuraivareista.
Silmiisi hukkuen, tunteisiin tukehtuen..

Rakkautta rakkaimmalle, 

Rakkautta raivostuttavalle,
Rakkautta sydänystävälle
Rakkautta vierellä kulkevalle <3 

Rakastan kesäaamuisin, 

rakastan syksyn iltoina,
rakastan talvisen yön tunteina
rakastan kirpeässä keväässä <3"


Kippis kesälle ja kaikille rakkaille, rakastaville ja rakastetuille <3 
Terkkuja
Nadja