Lähtekäämme metsään retkelle!

 Ilmaista ihanaa-postauksen jälkeen aloin oikein miettimään että koska ollaan oltu pikkuisten kanssa viimeksi metsässä.. Onnin synnyttyä tuli taukoa metsätallusteluihin ja Mimosaa aloin odottaa Onnin ollessa n. 1v6kk. Nyt Mimosa on jo 2-vuotias emmekä ole virallisesti käyneet metsäretkellä Mimosan syntymän jälkeen! Toki ollaan pyrähdyksiä tehty mutta tutkimusretkiä ei. Mikä huutava vääryys! Tilanne oli pakko korjata, VÄLITTÖMÄSTI :D

Pojilla oli hauskat maastoutumisleikit :) Välillä pyysin heiluttelemaan että näki missä poitsut viipotti. Ja ihania naava-tupsukoita kummasteltiin <3 puhdasta luontoa :)

 Ihmeteltävää riitti ja kuvamateriaalia tuli näpsittyä niin paljon että murto-osa pääsi tänne näytille :D Onni poika kiipeili kivillä ja hyppeli kuin sammakko, vilahteli vaan :D

Muurahaiset olivat täysissä tohinoissaan ja pesiä bongasimme lähemmäs kymmenkunta! Mimosaa kiinnosti murkkujen jutut, mutta toisaalta ne oli kyllä aika ällöttäviäkin :D -Ei kykkää muusiii, sanoi Mimosa 2vee :) No, ei niistä nyt niin tarviikkaan tykätä :)

Kauniisti on luonto jo herännyt tulevaan kesään, pienet kukkaset ihastuttivat lapsia ja puihin puhkeava vihreä saa luonnon näyttämään houkuttelevammalta :) 

Hiukan vakavaksi veti tämä tosiasia, että metsät ja luonto yleensäkin on täysin meidän ihmisten armoilla. Vaikka meidän tutkimusmetsä onkin säästynyt suuremmilta sottapytyiltä, niin kyllä roskaamiseen vaan törmää joka paikassa.. Metsässä kulkeminen on jokamiehen oikeus, muistetaanhan opettaa lapsillemme kuinka sitä tulee kunnioittaa <3

 Tavoistani poiketen jätimme eväät tänään kotiin, sillä iskä lupasi laittaa meille muussia ja lohta heti kotiuduttamme <3 Ja voi, kyllä oli nälkä niin kurniva että johan maistui!!

"Muurahainen päättäväinen, aina ahkera ja reipas
hyörii häärää taukoamatta . 
Pesää rakentaa, komeaa ja suurta.
Muuriks kuningattarelle, suojaks pienten toukkamurkkujen.
Vaan kuka kiittäis raatajaa, kun taukoamatta ahertaa.
Maistuisiko murkulle sokrupullat, hörpyks mehutilkka"

Terkkuja
Nadja